Tunnus: Salasana: 
   Etusivu | Palaute | Mediakortti | Liity jäseneksi

TOIMINTAKALENTERI JÄSENISTÖ HALLITUS Y-TIEDOTTEET PÄIVITÄ TIETOSI
     

Hiihtolomasesonki käynnistyi, suksikauppa raketoi – osa haluaa kokeilla "Heikkisen suksia"
» tiistai, 20 helmikuuta 2018 11:44:08 +0000

Tämän vuoden hiihtolomakausi käynnistyi maanantaina Etelä-Suomesta. Urheluvälinekauppa sai kaipaamansa piristysruiskeen talvisään saavuttua myös rannikkoseuduille.

– Keski- ja Pohjois-Suomessa kauppa on käynyt mukavasti koko talven. Esimerkiksi maastohiihtosuksien kauppa koko sesongin osalta on yli 15 prosentin kasvussa, vuoden alusta noin neljänneksen ja helmikuun alussa kasvua on yli 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo Urheilu- ja Vapaa-aikatukkuliikkeet ry:n toimitusjohtaja Hanna Heikkilä

Hittituotteeksi ovat nousseet uudet pitokarvasukset, ns. skin-sukset.

– Yli puolet nyt myydyistä suksista on voiteluvapaita perinteisen hiihtotyylin suksia. Näitä helppohoitoisia suksia löytyy aloittelijoista aina kilpahiihtäjille sopiviin malleihin saakka. Hiihtolomalla moni suksimerkki järjestää erilaisia testitilaisuuksia, joissa voi kokeilla pitokarvasuksien toimivuutta. Testaamisen jälkeen moni on huomannut laatutuotteiden paremmuuden ja panostanut hiihtovälineisiin vähän suunniteltua enemmän. Myytyjen suksien keskihinta on tämän myötä pienessä kasvussa, Heikkilä sanoo.

Myös käynnissä olevat talviolympialaiset näkyvät suksitesteissä. 

– Osa testaajista haluaa kokeilla "Heikkisen suksia", josko niillä hiihto sujuisi vielä paremmin, Heikkilä myhäilee. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Urheilu- ja Vapaaaikatukkuliikkeet ry

Lue koko artikkeli

Swampcape Consulting ja muut uudet yritykset – Katso lista
» tiistai, 20 helmikuuta 2018 09:36:57 +0000


Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 246 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys
Enontekiö LOVIMAINAS OY
Espoo Mustcar Import Oy
Espoo Yummy Yang
Espoo DARE TURKMAN
Espoo Art Packing Systems Oy
Espoo Back2Back Services Oy Ab
Espoo Oy Nissflower Ab
Espoo Faro Insight
Espoo T-Bone Company Oy
Espoo World of Insights Oy
Espoo Kinnetic Ink & Art
Espoo Comkari Holding
Eurajoki VKJ Trading Oy
Finström Tak Tema
Hammarland Trade For All
Hattula Kiinteistö Oy Parolan Maariankämmekkä
Heinola Sanna Wasenius
Helsinki Happy Ravintola
Helsinki Kiinteistö Oy Oulun Puntarikankaantie 7
Helsinki Koulutuskeskus Taito Oy
Helsinki Starak Oy
Helsinki Selaamo oy
Helsinki Global Talent Oy
Helsinki Lannanpuhdistus Viljakainen Oy
Helsinki Laura Apilo Consulting Oy
Helsinki Etelän Bardax Oy
Helsinki Pohjoisen Bardax Oy
Helsinki Nordic West Office USA Oy
Helsinki Vunors Oy
Helsinki SOTE Kotiin Oy
Helsinki Bengles Cafe Shopon
Helsinki LOPES SERVICE
Helsinki MIH Holding Oy
Helsinki ELinks Oy
Helsinki Polus Oy
Helsinki FEM Capital Oy
Helsinki Hakaniemi Design Company Oy Ltd
Helsinki Hybrid Flow Oy
Helsinki Bromedia Oy
Helsinki Datamen Oy
Helsinki Wallark Oy
Helsinki Anoy Oy
Helsinki GIGA-IT solutions
Helsinki Assuura Ravintola Oy
Helsinki TT Coaching
Helsinki Emil Ehnström
Helsinki Biomimita Oy
Helsinki UPTAKER OY
Helsinki Lucky Seventeen OY
Helsinki New Life NS Oy
Helsinki Tmi Hermanni Heikkinen
Helsinki Tmi Noora Mäkelä
Helsinki Shrewd Marketing
Helsinki Expner
Helsinki Edulokki
Helsinki Päivi Oinonen Workshops
Helsinki Carnin
Helsinki Jasper Nykanen Tmi
Helsinki Heidi Kallela anestesipalvelut
Helsinki Terapia- ja koulutuspalvelut Sibila
Helsinki uLaLa Media & Travels
Helsinki Punsa
Helsinki Tango Argentino
Helsinki Swampcape Consulting Tmi
Helsinki Ursinin Puutarha
Helsinki Tmi KATi Jokinen
Helsinki Tmi Valentin Toivonen
Helsinki Anna Sorri
Hollola JTR-Huoltopalvelut Oy
Hollola Kukonkoivun kiviveistämö Oy
Honkajoki Remsoil Oy
Huittinen Tmi Satu Reunanen
Hyvinkää T:mi Anssi Koskelan puunkoruu
Hämeenkyrö Tönölän Keramiikka
Hämeenlinna Aava kiinteistöt Oy
Hämeenlinna Vision Infra Oy
Iisalmi OurSight Oy
Ilmajoki Juho Yli-Suomu
Imatra Atro Service Oy
Imatra LVImatra Oy
Inkoo Weird but wonderful
Isokyrö Muwex Oy
Janakkala Tmi Stiina Johanna
Joensuu Asunto Oy Penttilän Sanus, Joensuu
Joensuu Osuuskunta Bision
Joensuu M.Mönkkönen Koti ja mökkipalvelu
Jomala Skogbergs Alltjänst
Jyväskylä Remontti Ilo Oy
Jyväskylä Growth Hacking Partners Oy
Jyväskylä Jyväskylän Vesijettivuokraus Oy
Jyväskylä KMA Finance
Jämsä LH-Rent Oy
Kangasniemi Tmi Iina Hämäläinen
Kankaanpää Design Raivaamatonta Puskaa
Kauhava Onniina
Keitele Funzione
Kemi Meri-Lapin Notariaattipalvelut
Kemi Orefields Raise Boring Oy
Kempele Werstas & Paja
Kempele Tmi Ulla Konttila
Kerava Tiny Tinges Oy
Kitee Marjatalo M. Mutikainen Oy
Kiuruvesi Saastamoinen Niko Oskari
Kiuruvesi Maatila Eskelinen Ville
Kiuruvesi Humaloja Service
Kokkola Olli-Pekka Hylkilä Tmi
Kokkola CattiBi
Kotka SnowWater Oy
Kotka Hallan BBQ
Kouvola City-Huolto ja Kuljetus Oy
Kouvola Lopzter
Kouvola Alimer systems
Kristiinankaupunki LINDETECNO OY AB
Kristiinankaupunki Nimikko
Kuopio Repo Extreme Oy
Kuopio Terveyspalvelut Anna
Kuopio Tmi Ville Kumpulainen
Kurikka Parturi-Kampaamo Anneli
Kärkölä Mikko Pasanen Tmi
Kärsämäki Miikan rakennus tmi
Lahti Kasvunpalvelut Pentinlehto
Lahti Miitmee Oy
Lahti THL Tania's Home Life
Lahti tmi pipsastenlund
Lahti Tmi tilintarkastusTapani Huopainen
Lappeenranta Kojula Nature Photography
Lempäälä Tarja Marjamäki
Lieto Heavy Rescue Europe Oy
Lieto TK Trans
Liminka Limingan Puutarhakeskus Heli Kylli
Liperi Tmi Eveliina Björkqvist
Lohja Lohjan rappaus & saneeraus Oy
Lohja JH Kehonhuolto
Loviisa Kuljetusliike Johan Sjöman
Maarianhamina FAWETO INVEST AB
Maarianhamina Ålands Kosttillskott
Maarianhamina Tomas Teckningar
Masku Jaanan Talli
Masku Ergofysio
Mikkeli Puutarhamyymälä Gardenia Oy
Muhos Sorkkahoito M Pulliainen Oy
Mustasaari LindArx
Mustasaari Tmi Pekka Leinola
Mynämäki MA-MI Group Oy
Naantali AnuOrvokki
Orimattila Janne M. Mattila
Oulu H-Chuks
Oulu Haitta-ainepurku Oulu Oy
Oulu Tmi Marja Haahti
Parainen NUKOPA CONSULTING
Parkano Machinex MR Oy
Parkano Tmi Ari Kamppikoski
Pietarsaari Sokols Bygg
Pietarsaari Takti Relax
Polvijärvi J.Turunen monitoimi
Pori Global Industry Service Oy
Pori Katariina Panula
Pori Team Timperman
Porvoo Heli Bergström
Porvoo Open Yoga
Pukkila Anu Koivisto
Pälkäne Tmi E Tiitola
Pöytyä tmi Kimmo Österlund
Raasepori Rehn Service
Raisio JP-Fix
Ranua Jussi J. Heikkilä
Rauma Folka Oy
Rauma Satakielen tupa
Reisjärvi T:mi Paljupaikalla
Rovaniemi T:MI RAIKO LILLMA
Rovaniemi Villitaiga
Rovaniemi Arctic Stream Oy
Rovaniemi Santun Seikkailut
Rovaniemi TekniikanE
Saarijärvi Hold Well Oy
Salla Swampie Travels Oy
Salo Kamfix Oy
Salo Piston Media
Salo IM Global Oy
Salo Jentec toiminnot
Savonlinna Tmi Jussi V. Turtiainen
Savonlinna Riikka Lindholm
Siilinjärvi Finriikan
Sipoo Phaeton Oy
Sipoo Sähköpekan Sähkö
Sipoo Psykoterapiapalvelut Mervi Hiltunen
Siuntio Eskola Group Oy
Somero K-systeemi om. Jukka Kukkonen
Somero tmi Tomi Tamberg
Sonkajärvi Jukka Mulari
Sonkajärvi Mikko Mulari
Sotkamo Kokkovirran konetyö
Tampere Minna Valta
Tampere LIOR Technologies Oy
Tampere Sacor Oy
Tampere JTL Arrangement Services Ky
Tampere Taksi Norman Oy
Tampere Pirkanmaan VaihtoAuto Oy
Tampere HappySpace III Oy
Tampere HappySpace II Oy
Tampere Moverest Oy
Tampere As. Oy Tampereen Vuoreksen Horisontti
Tampere Fan Base Oy
Tampere Psykologi Anna Nieminen
Tampere DevMedia
Tampere Tmi Miika Arponen
Tampere Psykologipalvelu Pirjo Alajoki
Tohmajärvi DesignMustaKissaArts
Toivakka As Oy Toivakan Uudensillantie 17
Tornio Viippola detailing
Turku Braveri Oy
Turku gpuming
Turku MSH-Eristys Tmi
Turku SOYJO Johanna Itkonen
Turku Käänne - Liisa Hupio
Turku N Kastrati
Turku Anssi & Insight
Turku Koulutettu hieroja Jani Maukonen
Tuusula Palun oy
Uusikaarlepyy Jungarå Ekogård Ab Oy
Uusikaupunki L. Vesola Tmi
Vaasa Miikka Soon Tmi
Valkeakoski Megä on ögin Oy
Vantaa Villa Nord Oy
Vantaa Speedy Express Oy
Vantaa DENNIS SERATO Cleaning Services
Vantaa JBE Cleaning and Logistics company
Vantaa K Tiilikainen Oy
Vantaa Tmi M. Kylliäinen
Vantaa L&H Verkkokaupat Oy
Vantaa SEPP SISUSTUS
Vantaa tmi Heidi Heiskanen
Vantaa Terveyspalvelu Lehto
Vantaa Bulveri jauhemaalamo tmi
Vantaa Mmakeup
Vantaa SA & RA rakennus
Vantaa Tmi Hanna Aaltonen
Vehmaa Kiinteistö Vinkix Oy
Vihti Bellissimi by Anna Sangi
Viitasaari Studio Savimäki
Viitasaari Romräjäytys
Virrat Kosken ääni
Vöyri Joachim Rännar Skog
Ylitornio Tapahtumapalvelu LumoAava
Ylöjärvi Softdomes Oy
Äänekoski Kunnon Käpälät

 

Lue koko artikkeli

Yrittäjä, vastuullisen kesäduunin tarjoaminen auttaa löytämään työvoimaa jatkossa
» tiistai, 20 helmikuuta 2018 08:26:04 +0000

Työnantajille kesätyö on hyvä tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden työntekijöihin. Hoitamalla kesätyöasiat vastuullisesti työnantaja voi varmistaa vetovoimansa, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Selvitysten mukaan yli 90 prosenttia vastuullisissa kesätyöpaikoissa työskennelleistä nuorista haluaisi jatkaa samalla työnantajalla myös tulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa ilmoittaa kesätyöpaikat Oikotiellä

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa muassa oikeuden ilmoittaa organisaation kesätyöpaikat veloituksetta Oikotiellä ja kampanjasivustolla.

Nuorille Vastuullinen kesäduuni -logo on lupaus onnistuneesta kesätyökokemuksesta, joka luo myönteistä kuvaa työelämästä. Kampanjasivusto tarjoaa kesätyönhakijoille myös vinkkejä ja tukea kesätyön löytämiseen ja hakemiseen.

Suomen Yrittäjät kannustaa osallistumaan kampanjaan

Vastuullinen kesäduuni -kampanjasta hyötyvät myös pienet yritykset. Siksi Suomen Yrittäjät ry on yksi kampanjan asiantuntijakumppaneista ja on neuvotellut alle kymmenen henkilön mikroyrityksille edullisen 20 euron kampanjamaksun.

Tämän vuoden kampanjassa on tällä hetkellä mukana jo 422 työnantajaa. Kampanjan tavoitteena on tarjota yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa 14–29-vuotiaille ensi kesänä.

Viime vuonna kampanjaan osallistui 371 työnantajaa. Yhdessä he tarjosivat nuorille yli 55 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Vuoden 2018 tavoitteena on 500 yritystä ja yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa.

Yrittäjä hyötyy osallistumisesta

Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa. Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön.

Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Ilmoittaudu kampanjaan osoitteessa www.kesaduuni.org/ilmoittaudu.

Lisätietoa: www.kesaduuni.org

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue koko artikkeli

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvaa Suomessa vauhdilla
» maanantai, 19 helmikuuta 2018 13:25:10 +0000

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Lisäksi niiden merkitys näyttää yrityskentässä vain kasvavan, todetaan Tilastokeskuksen talous- ja hyvinvointikatsauksessa.

Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 9 736 ulkomaalaistaustaista yrittäjävetoista yritystä. Yritykset työllistivät liki 29 000 henkilöä ja tuottivat liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.

Vuodesta 2013 ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut miltei 700 yrityksellä. Liikevaihtoon on tullut lisäystä reilu miljardi euroa, ja henkilöstömäärä on kasvanut 9 000 hengellä.

Ulkomaalaistaustainen yrittäjä saattaa olla kilpailussa eriarvoisessa asemassa, sillä yritystoimintaan liittyvien haasteiden lisäksi vastaan voi tulla myös kieleen tai kulttuuriin liittyviä ongelmia ratkaistavaksi. Tilastokeskuksen aineistosta kuitenkin paljastui, että ulkomaalaistaustaisten yritysten joukosta löytyi yhtä todennäköisesti kasvuyrityksiä kuin muistakin yrityksistä.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista yrityksistä kasvuyrityksiä oli 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä.

Tässä yhteydessä kasvuyritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee kasvukauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstömäärä kasvaa seuraavana kolmena vuotena vähintään 10 prosenttia vuosittain.

Eniten rakennus- ja ravintola-alalla

Eniten ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä oli rakentamisen toimi­alalla. Kaikista rakentamisen kasvu­yrityksistä ne kattavat 5 prosenttia, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto&trendit-katsauksessa

Ravitsemistoiminnasta, eli käytännössä ravintoloista, kasvu­yrityksiä löytyi toiseksi eniten. Ulkomaalais­taustaiset muodostavat jo huomattavan osan, noin 15 prosenttia, kaikista alan kasvu­yrityksistä. Tämä ei yllätä, sillä ylipäätään ulkomaalais­taustaisten osuus kaikista ravintoloista on merkittävä.

Kolmas toimiala, joka nousee esiin aineistosta, on kiinteistö- ja maiseman­hoito. Tällä toimi­alalla ulkomaalais­taustaisten osuus on noin 8 prosenttia kaikista kasvu­yrityksistä.

Lue koko artikkeli

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi – työntekijöitä vaikea löytää
» maanantai, 19 helmikuuta 2018 11:50:38 +0000

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä 37 200, vuotta aiemmin määrä oli 26 400. Koko vuonna 2017 avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 41 600, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomen suuralueella. Kasvu oli suurinta toimialaryhmissä teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta (+ 3 100) sekä julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (+ 2 800).

Avoimista työpaikoista 54 prosenttia oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 50 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi teollisuuden ja kaupan alojen toimipaikoissa.

"Osaavan väen puute on kasvun este"

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen viime torstaina Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, sanoo Mikael Pentikäinen.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Lue koko artikkeli

Liikkuva parturi-kampaamo menee sinne missä asiakkaat ovat
» maanantai, 19 helmikuuta 2018 07:17:29 +0000

Tästä työstä puuttuu jotain tärkeää. Näin tuumi parturi-kampaaja Jenni Pirinen leikatessaan asiakkaidensa hiuksia perinteisessä parturi-kampaamossa.
Päätös ryhtyä yrittäjäksi oli virinnyt jo aiemmin Pirisen valmistuttua Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.
– Yrittäjyyskurssilla Joensuussa kouluttajat näyttivät vihreää valoa vähän erilaiselle idealleni. Sain myös starttirahan, Pirinen muistelee.
Syntyi liikkuva parturi-kampaamo, joka menee sinne missä asiakkaatkin ovat.
– Koin perinteisen parturi-kampaajan työn itselleni ehkä vähän liian liukuhihnamaiseksi. Halusin siitä huomattavasti asiakaslähtöisempää.
– Kun asiakas vaihtuu nopeasti lennosta toiseen, niin eihän siinä ennätä edes kuulumisia kysellä, Pirinen tietää.

Kampauksia ja meikkauksia

Arktikas Hair perustettiin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen asiakaskäynti on jäänyt Pirisen mieleen.
– Pahasti allerginen ihminen ei pystynyt käymään kampaajalla vaan tarvitsi sellaisen omaan kotiinsa.
– On asiakkaita, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kampaajalle vuosikausiin. He ovat olleet tyytyväisiä, että saavat kampaajakäynnin omaan kotiinsa, Pirinen sanoo.
Joukkoon mahtuu myös yritysasiakkaita.
– Olen ollut mukana mainoskuvauksissa ja kalenteriprojekteissa, joihin olen tehnyt hiusten lisäksi myös meikkauksia, Pirinen kertoo.
Työvälineet kulkevat mukana salkussa.
– Siellä ovat kaikki tärkeimmät työtehtävästä riippuen. Meikit meikkauksiin, sakset ja muut hiustenleikkauksiin.
Yrittäjyys on tullut Piriselle tutuksi käytännön kokemusten kautta.
– Kaikki on ollut uutta, oppimista joka päivä. Eniten ovat yllättäneet yrittäjälle koituvat lakisääteiset kustannukset.
– Markkinoinnissa olen lähtenyt liikkeelle minimibudjetilla, vastoinkäymisistä oppien, Pirinen luonnehtii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Lisää yrittäjien tarinoita torstaina 22.2.  ilmestyvässä Yrittäjä-lehdessä

 

Lue koko artikkeli

Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”
» lauantai, 17 helmikuuta 2018 09:00:00 +0000

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lue koko artikkeli

Kuusi yöllistä murtoa kauppaan – yrittäjä: Jouduin itse etsimään rikoksesta epäiltyä
» lauantai, 17 helmikuuta 2018 05:00:00 +0000

Ranualainen K-kauppias pettyi poliisin toimintaan pyytäessään apua murtoaallon keskellä.

Yrittäjät.fi uutisoi ranualaisen koneliikkeestä, johon varkaat ovat iskeneet useita kertoja.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Ranuan Tarvikekeskuksen yrittäjä Jari Heikkilä totesi haastattelussa.

Ranualaisen K-market Hillamarketin kauppias Anu Hietakangas yhtyy Heikkilän kritiikkiin.

– Olemme painineet vähän samantyyppisen ongelman kanssa. Kahtena edelisenä talvella kauppaamme tehtiin kuusi murtoa. Talvella 2016 kolme kappaletta ja seuraavana talvena kolme murtoa, Hietakangas kertoo.

Hietakangas kertoo ensimmäisen tapauksen kohdalla soittaneensa kolmesti hätäkeskukseen, jotta sai paikalle poliisipartion.

– Epäilivät, ettei kyse ole isosta ongelmasta. Ajattelivat, että kutsun heidät turhaan paikalle. Lopulta he pyysivät, että menisin itse paikalle, jonka jälkeen tarvittaessa soittaisin uudestaan, että tarvitsen oikeasti apua. Itse tiesin, että tilanne oli selvä. En mene yritykseeni murron sattuessa yksin sisälle, Hietakangas muistelee.

Hietakankaan mukaan poliisit eivät aluksi löytäneet epäiltyä tämän henkilöllisyyden varmistuttua.

– Minä jouduin selvittämään epäillyn kotiosoitetta ja olemaan passissa tämän asunnolla kun poliisit saapuivat Rovaniemeltä.

– Kerran oli tilanne, että poliisi ei voinut mennä yksin kohteeseen, koska hänellä ei ollut työparia. Minua hämmästytti se kovin, koska minun olisi kuitenkin pitänyt olla valmis menemään kauppaan yksin.

"Vahingot kymppitonneja"

Rikosaallon viimeisin murto tapahtui viime vuoden maaliskuussa.

– Minusta poliisi suhtautui vähän välinpitämättömästi tilanteeseen. Tämä tulee minulle kalliiksi, mutta myös valtiolle ja veronmaksajille. Jos näihin puututtaisiin vähän nopeammin, olisi resursseja ja aikaa muihinkin töihin. Välillä tunsin, että tein muiden hommia yrittäessäni edistää asioita.

Hietakangas kertoo ymmärtävänsä, etteivät nykyresurssit mahdollista poliisipartioita joka paikkakunnalle. Rovaniemeltä on Ranualle noin 80 kilometriä.

– Enemmän koen ongelmaksi sen, että en saanut kaipaamaani apua ja tukea, jotta asiat hoidettaisiin loppuun asti, Hietakangas sanoo.

– Yrittäjän silmin vahingot olivat kymppitonneja ja jokaiseen tapaukseen käytetty työaika oli poissa muista, oikeista töistä.

Lapin poliisilaitokselta ei perjantaina iltapäivällä osattu kommentoida Hietakankaan väitteitä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Lue koko artikkeli

Ulosoton ei tarvitse olla lopullinen niitti: Toimi näin, niin voit päästä helpommalla
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 17:32:21 +0000

Taloussanomat uutisoi tänään yrittäjästä, joka on joutunut vaikeuksiin viisi vuotta sitten tehdyn ulosoton takia. Tuolloin ulosoton määrä oli 18 000 euroa.

Nimettömänä esiintyvä nainen ei ole pystynyt hoitamaan maksueriä vaan summa on kasvanut viidessä vuodessa 60 000 euroon ilman, että velka on lyhentynyt.

– Ulosotosta on lähes mahdoton selvitä työtä tekemällä, nainen kertoo haastattelussa.

Toiminimellä yrittänyt vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Tässä tapauksessa nainen menetti omistusoikeusasuntonsa velan takia.

– Ulosottomies on velalliseen nähden jumalan asemassa. Velallisella ei ole oikeutta valittaa. Päätökset ovat mielivaltaisia, eikä niissä tarvitse ottaa huomioon velallisen tilannetta. Jos yritystoimintani kassavirrasta ulosmitataan puolet, minun on mahdoton selviytyä mistään maksuista, nainen jatkaa.

Ulosottomies on perinyt helmikuuhun asti naisen toiminimen liikevaihdosta yhden kuudesosan. Tässä kuussa nainen nosti maksamansa erän määrää saatuaan enemmän tuloa liiketoiminnastaan.

Naisen mielestä harmittavaa on se, että vain osa velasta maksetaan velkojalle. Hänen mukaansa 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa. Velkaerästä peritään kuukausittain 27 euron ulosottomaksu sekä oikeudenkäynti- ja korkokuluja.

– En saa minkäänlaista sosiaalitukea, nainen kertoo.

"Laissa iso valuvika"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan naisen tarina kuulostaa valitettavan tutulta. Toivosen mielestä laissa on "valuvika".

– Se jättää ulosottomiehelle ison harkintavallan.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta tulee jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. 

Velkajärjestelylakia muutettiin vuodesta 2014 alkaen niin, että myös toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Suomen Yrittäjät ajoi uudistusta.

– Kyseinen laki on tehty nimenomaan sitä varten, että velkavankeuteen joutuvat henkilöt voivat kohtuullisessa ajassa vapautua veloistaan, Toivonen selvittää.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä tarkastaltaisiin lähivuosina uudelleen ja siihen tehtäisiin tarvittavat uudistukset.

Keskustele ulosottomiehen kanssa

Toivonen kannustaa ulosotossa olevia yrittäjiä hakemaan helpotusta neuvottelemalla ulosottomiehen kanssa.

– Ensin kannattaa selvittää, onko tilanteessa mahdollisuus velkajärjestelyyn. Keskustelemalla voi olla mahdollista saada vapaamaksukuukausia.

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Talousapu-neuvontapalveluun, joka on pienyrityksille maksuton. Palveluun voi soittaa nimettömänä. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lue koko artikkeli

Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 16:00:00 +0000

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Lue koko artikkeli

Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 13:34:43 +0000

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Suvi_Widgren_maailmanympäri

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

 

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lue koko artikkeli

Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 12:29:47 +0000

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).


Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.


Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Lue koko artikkeli

Hyvä työntekijäkokemus parantaa yrityksen tulosta – Pienten sarjan voitti Integrata
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 09:21:28 +0000

Viime vuoteen verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Listalle nousi tänä vuonna 13 ensikertalaista.

Great Place to Work®:n tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan yritysten työntekijämäärän mukaan. Suurten yritysten sarjassa Suomen parhaaksi työpaikaksi nousi toistamiseen 27 hotellin Scandic. Keskisuurten yritysten luokassa voittoon nousi Euroopan parhaiden työpaikkojenkin listalla nähty 160 henkilöä työllistävä digitaalinen insinööritoimisto Nitor. Pienten sarjan parhaaksi työpaikaksi kipusi tamperelainen konsultointiyritys Integrata, joka henkilöstömäärän kasvusta huolimatta on onnistunut ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Tutkimuksen pisteytyksestä kaksi kolmasosaa koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja kolmasosa johtamiskäytäntöjen asiantuntija-arviosta. Tutkimukseen osallistui 156 organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä noin 50 000 työntekijää. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus mittaa yrityskulttuurin luottamuksen tasoa. 

Parhaiden työpaikkojen Trust Index pysyi erinomaisella 87 prosentin tasolla, eli lähes 9/10 työntekijästä pitää työpaikkaansa hyvänä. Kokonaisuudessaan suomalainen työelämä saa Trust Index -arvokseen 56 prosenttia.

Paras keskisuuri: Oma Kamu-konsepti työn ja perheen tasapainottamiseen

Nitor nousee neljäntenä listavuotenaan keskisuurten ykköseksi. Organisaatio on myös sijoittunut Euroopan parhaiden työpaikkojen listalle kolmesti. 

– Olemme mukana tutkimuksessa neljättä kertaa ja neljättä kertaa myös kärkisijoilla. Kuluneen vuoden aikana olemme erityisesti keskittyneet kehittämisessä uuden monikäyttöisen toimitilamme rakentamiseen sekä työn, perheen ja muiden elämänalueiden tasapainottamista työntekijöiden mentoroinnilla tukevan Kamu-konseptin kehittämisellä, kommentoi Tiina Vanala Nitorilta.
 

Paras pieni työpaikka: Integrata, jossa ei ole esimiehiä


Integrata osallistui Suomen parhaat työpaikat -prosessiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 ja ylsi silloin suoraan pienten sarjan sijalle 6. Integratalla uskotaan asiakastyytyväisyyden syntyvän henkilöstön kautta. Integratan asiakkaista 100 prosenttia suosittelisi yritystä kumppanikseen.

Integrata on esimiehetön organisaatio ja sen toiminnan tueksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Tiimin yhteistuotoksena syntyi Integrata Manifesto, joka avaa taustalla olevat periaatteet ja tekee läpinäkyväksi luodut arvoasetelmat. 

Integratan toimitusjohtaja Riku Heinonen kuvailee integratalaisuutta mielentilaksi.

– Olemme tietoisesti ohjanneet keskipisteen pois sisäisen tehokkuuden kehittämisestä ihmisten vaalimiseen, jotta integratalaiset voivat johtaa itse itseään ja keskittyä arvoa tuottavaan työhön.
 

Hyvä työntekijäkokemus parantaa asiakastyytyväisyyttä

Great Place to Work mittaa organisaatioiden henkilöstön kokemuksen Trust Index -kyselyn avulla ja tämän vuoden listamenestyjät ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka positiivinen työntekijäkokemus korreloi suoraan asiakastyytyväisyyden kanssa.

– Useiden uusien tutkimusten mukaan työntekijäkokemuksella on merkittävin vaikutus asiakkaiden kokemukseen yrityksestä, sen tuotteista, palveluista, brändistä, imagosta sekä laadusta. Trust Index -kysely tarjoaa liiketoiminnan johdolle keinon kuulla henkilöstön kokemus, sanoo Great Place to Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvist.

Pienet organisaatiot (20-49 työntekijää)
1

Integrata Oy 

2

Zef Oy 

3

Fraktio Oy 

4

Paytrail Oyj

5

Kompozure 

6

Koti Puhtaaksi

7

Netlight Consulting 

8

Geniem Oy 

9

Alfame Systems Oy 

10

ONE Mars 

11

Visual Components Oy 

12

Suomen Tilaajavastuu Oy 

13

EMU Oy

14

Insaco Oy 

15

Projecta

Keskisuurten sarja (50-499 työntekijää)
1

Nitor 

2

Pipelife Finland Oy 

3 Wunder
4

Dittmar & Indrenius 

5

Etelä- Savon Työterveys 

6

Lejos Oy 

7 Sievo
8 AbbVie
9

Tuxera 

10

Fingrid Oyj 

11

Pohjolan LVIturva 

12 Next Games Oyj
13

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 

14

Visma Solutions Oy 

15

Mandatum Life 

16

Newsec 

17

Svea Ekonomi 

18 Framery
19

Pohjola Rakennus Oy 

20

Vaadin Ltd 

21 Softability
22

Exove Oy 

23

Marski Data 

24 Greenled
25

Progman

26

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu 

27

Yleinen työttömyyskassa YTK 

28

RD Velho Oy 

29 Talent Vectia
30

Sampo Oyj

 

Lue koko artikkeli

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy myy Yrityspörssin
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 05:48:58 +0000

–  Tässä on huikea potentiaali. Kiinnostuin Yrityspörssin liiketoiminnasta, koska uskon yrityskauppojen lukumäärän kasvavan merkittävästi lähivuosina, kertoo yrityspörssi.fi:n uusi omistaja ja toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava.

Yrityskauppoja oli vuoden 2017 lopussa tehty 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Yrityspörssi on jo nyt Suomen kiinnostavin kauppapaikka yrityksen ostamiseen ja myymiseen,

– Yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa pystymme kehittämään palvelusta entistä vetovoimaisemman ja auttamaan pk-yrityksiä toteuttamaan yrityskauppoja tehokkaammin, Meri Varkoi-Anhava sanoo.

– Yrityspörssin kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt on hyvä saada sen kehittämiseen selvästi eri ote ja selkeä vastuutaho. Palvelua on hyvä kehittää eteenpäin yhdessä sitoutuneen yrittäjän kanssa, Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Taru Jussila toteaa.

Suurin osa ostetuista yrityksistä menestyy

Suomessa on arviolta 30 000 yritystä, joille yrityksen myyminen on ajankohtaista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä yrittäjistä vain puolet toteuttaa toiveensa omistajan vaihtumisesta joko myymällä yrityksensä tai toteuttamalla sukupolvenvaihdoksen.

Olemassa olevan yrityksen ostaminen ja sen kehittäminen on yleensä ”varma sijoitus”:

–  Ostettavista yrityksistä 92 prosenttia jatkaa toimintaansa kolmen toimintavuoden jälkeen, Meri Varkoi-Anhava painottaa.

–Yrityksensä myymistä miettineiden kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, jo useita vuosia ennen H-hetkeä, esimerkiksi eläköitymistä. Sopivan ostajan löytäminen omalle elämäntyölle voi kestää jonkin aikaa, Varkoi-Anhava sanoo.

Finnveran mukaan 28% ostettavista yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Yleisesti kovaa kasvua tavoittelee joka kymmenes yritys. 

–  Mediassa huomiota saavat usein suuret yrityskaupat. Suurin osa yrityskaupoista on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten kauppoja. Onnistuneet omistajanvaihdokset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten yrittäjien menestykseen ja työpaikkojen lukumäärään lähivuosina, Suomen Yrittäjien Taru Jussila kertoo.

Liiketoiminnan ostamisella uusi suunta uralle

Uuden Yrityspörssin taustalla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, media-alasta, luokitellusta ilmoittelusta ja yrityskaupoista. Meri Varkoi-Anhava on kauppatieteen maisteri ja tehnyt kymmenen vuoden uran johtotehtävissä myynnin ja markkinoinnin parissa, muun muassa Procter & Gamblella ja viimeksi markkinointijohtajana Hiltillä.

Muina osakkaina yrityspörssi.fi:n ostavassa yhtiössä on Meri Varkoi-Anhavan ja Sypoint Oy:n lisäksi Eero Anhava, Pekka Ketonen, Juha Jaskara ja Janne Leino.

–  Olin haaveillut yrittäjyydestä jo vuosia ja toimivan palvelun ostaminen tuntui itselle sopivimmalta tavalta ryhtyä yrittämään. Haluan luoda Yrityspörssistä Suomen parhaan palvelun yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville, Varkoi-Anhava kertoo.

 

Lisätietoja:

www.yritysporssi.fi

 

Lue koko artikkeli

Yksinyrittäjien arvostus ylös: Ylen uutinen sai yrittäjäaktiivin takajaloilleen
» torstai, 15 helmikuuta 2018 15:00:16 +0000

Develooppi Oy:n yrittäjä Tytti Laine haluaa nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa. Laine ihmettelee Ylen verkkosivuilla viime viikolla julkaistua, Nanson tehtaan sulkemisesta kertovaa uutista, jossa vähäteltiin mikroyrittäjien asemaa. Artikkelin mukaan mikroyritykset eivät ratkaise isojen joukkojen työllistymistä.

– On ihan päivänselvä asia, että mikroyritysten rooli on iso. Suomen koko yritysmassasta suurin osa on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on Suomessa 183 000, se on huima määrä. Jokainen heistä työllistää itse itsensä.

Yrittäjävalmennuksia tekevä Laine muistuttaa, että yksinyrittäjiä on Suomessa määrällisesti enemmän kuin maa- ja metsätaloustyrittäjiä.

– Se on merkittävä työnteon muoto. Toki yksittäiselle alueelle on iso merkitys sillä, että yli 100 ihmistä sanotaan irti, kuten Nanson tapauksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinyrittäjien status ei näy useinkaan julkisuudessa. Jos mikroyrittäjä lopettaa toimintansa, siitä ei kerrota. Ei seurata sitä, kuinka moni yksinyrittäjä on lopettanut toimintansa kuukauden tai vuoden aikana, hän jatkaa.

Yrittäjä Tytti Laine haluaa nostaa yksinyrittäjien asemaa Suomessa.

Merkittävä osa mikroyrittäjistä toimii erilaisissa verkostoissa ja työllistää osa-aikaisesti.

– Harva toimii totaalisen yksin. On alihankkijoita, kirjanpitäjiä ja yhteistyökumppaneita, joille yksinyrittäjä maksaa palveluista. Sitä kautta moni mikroyrittäjä vaikuttaa toisten työllistymiseen.

Tytti Laine on Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyyden verkoston johtoryhmän jäsen sekä Suomen Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen.

Yksinyrittäminen kasvussa

– Yksinyrittäjien määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa. Jos tästä joukosta joka neljäs työlliostäisi ensimmäisen työntekijän, puhutaan melkein 50 000 työntekijästä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hän muistuttaa, että yksinyrittäjien asemaa voitaisi parantaa esimerkiksi laajentamalla liikunta- ja kulttuurisetelien verovähennysoikeus myös heille.

– Se on selkeä epäkohta. Arvio on, että verovähennyksen salliminen ei aiheuttaisi kovin merkittäviä kustannuksia. 

Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjät kokevat sääntelyn ja byrokratian erityisen raskaaksi, koska yksi ihminen joutuu vastaamaan yksin kaikesta.

Vuosi sitten tehdyn Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjien koulutustaso on noussut. Aiempaa useammalla on nykyisin yliopisto- tai amk-tutkinto. Vastaajista 35 prosenttia kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yritystoimintansa vaiheessa. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle.

Lähes puolet yksinyrittäjistä toimii säännöllisessä yhteistyössä 2–3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa.

Kuvat: Tytti Laineen albumi, iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lue koko artikkeli

47 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista
» torstai, 15 helmikuuta 2018 12:30:29 +0000

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 47 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 128 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Trueflaw Oy

2002

362000

68000

ESPOO

Navimare Oy

2010

264000

34000

ESPOO

Terveyspalvelu Heimonen Oy

2011

218000

4000

ESPOO

Tapiolan Burger Oy

2004

1820000

98000

ESPOO

Scanditron Finland Oy

1976

4918000

312000

HELSINKI

Grani Asunnot oy

2011

6243000

1248000

HELSINKI

Pienhotellit Atlecon Oy

1986

343000

99000

HELSINKI

Toihan Oy

2014

212000

61000

HELSINKI

LeTu Oy

2012

277000

30000

HELSINKI

Restructuring Advisors Finland Oy

2001

772000

147000

HELSINKI

Suomen Porrasinfo Oy

1984

274000

71000

HELSINKI

Saloton Oy

2011

262000

118000

HELSINKI

Sicnell Oy

2013

187000

23000

HELSINKI

Viherrinki Oy

1985

845000

40000

HUITTINEN

Metsä JJL Oy

2016

253000

18000

ILOMANTSI

Hermannin Viinitila Oy

1990

675000

75000

IMATRA

Jekku-Petteri Oy

2011

400000

15000

JOMALA

Lindro Konsult Ab

2005

192000

58000

JUUPAJOKI

Pro Huolto Jokinen Oy

2010

761000

94000

JYVÄSKYLÄ

Trio-keittiöt Oy

1993

1412000

113000

JYVÄSKYLÄ

Nemesia Oy

2007

186000

19000

KAARINA

Omakoto Oy

2014

243000

61000

KANKAANPÄÄ

LAVORARE OY

2013

326000

203000

KEMINMAA

Auto-Kasala Oy

1988

455000

26000

KOKKOLA

Acero Oy

2007

216000

20000

KOTKA

Ilma-Eero Oy

1996

645000

30000

KUUSAMO

Koillisen Yrityskeskus Oy

1987

175000

25000

LAHTI

Lahden Autopurkamo Oy

1985

175000

69000

MASKU

Timo Könttä Oy

1998

20659000

849000

MIKKELI

Savon Sammutinhuolto Oy

1983

351000

26000

MUURAME

Devitec Oy

2006

406000

47000

NOKIA

JL Laatuneuvonta Oy

2009

208000

68000

NURMIJÄRVI

All-Pack Oy

1989

643000

52000

NURMIJÄRVI

Bulldog's Garage Oy

1993

1022000

354000

NÄRPIÖ

Ab Ecomont Oy

1989

2101000

302000

PARKANO

Tilireko Oy

2014

221000

16000

PORVOO

KBB Service Oy Ab

2010

193000

25000

PUNKALAIDUN

Jukka Ojainmaa Oy

2002

484000

58000

SEINÄJOKI

Etelä-Pohjanmaan Kolariosat Oy

1989

1192000

34000

SOTKAMO

Bobcat Urakointi J.Tuhkanen Oy

2015

195000

71000

TURKU

Hammaslaboratorio Turun Kulmahammas Oy

1999

780000

116000

TURKU

OK Repair Oy

1994

556000

33000

TURKU

Renisco OY

1991

192000

211000

VAASA

Oy Fondis Ab

1982

3349000

243000

VANTAA

TRT-Sähkö Oy

2006

246000

43000

VANTAA

Noritek Oy

1991

1089000

63000

VIITASAARI

JP Kunnossapito Oy

2016

532000

268000

Lue koko artikkeli

Aloittava yrittäjä, hanki oikeaa tietoa
» torstai, 15 helmikuuta 2018 10:00:14 +0000

Sanna Meronen-Vileniuksen viesti yrittäjäksi ryhtyvälle on yksinkertainen: Kysy, kysy ja vielä kerran kysy. Kirjaa vastaukset paperille tai vahvista tiedot sähköpostitse.

– Ja varaudu siihen, että homma voi silti mennä pieleen, kuten minulla. Nyt jo naurattaa, mutta pari vuotta sitten raivostutti, toimitusjohtaja ja yrittäjä Sanna Meronen-Vilenius sanoo. Hänellä on vuokrajohtajuutta, yrityskonsultointia ja -koulutusta tarjoava yritys Koko & kehitys Oy.

Meronen-Vileniuksen yrittäjäura alkoi muutama vuosi sitten suunnitelmallisella tiedonhankinnalla. Hän kysyi neuvoja usealta taholta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli starttiraha: voisiko sitä saada, vaikka olisi ennen yrityksen perustamista toiminut kevytyrittäjänä, eli laskutuspalvelun kautta?

– Minulle sanottiin, ettei kevytyrittäjyys ole starttirahan saamisen este. Niinpä aloin tehdä yrittäjän töitä laskutuspalvelun kautta ja perustin myös nettisivut, joilla markkinoin toteuttamiani palveluja. Samalla laadin rauhassa liiketoimintasuunnitelmaa ja tein starttirahahakemuksen myöhemmin perustettavaa yritystä varten.

Lopulta starttirahaa ei kuitenkaan myönnetty, sillä yrityksen toiminnan ja markkinoinnin katsottiin alkaneen jo aiemmin. 

– Kukaan ei tällaisesta sudenkuopasta vihjannut edes puolella sanalla, Meronen toteaa. 

Nykyään lainsäädäntö on muuttunut, ja starttirahaa voi saada silloin, kun sivutoiminen yrittäjyys muuttuu päätoimiseksi. Mutta Meronen-Vileniuksella oli toinen tilanne. Kun starttirahaa ei voinut saada, hän laski itsellään olevan kolme vaihtoehtoa:

– Katkeroitua ja lyödä hanskat tiskiin. Alkaa perätä oikeuksiani ja käydä taistoon tuulimyllyjä vastaan. Tai unohtaa koko jupakka. Niinpä menin nettiin ja pistin kaikesta sisuuntuneena osakeyhtiön pystyyn, Meronen-Vilenius muistelee vuoden 2015 kesän tapahtumia.

Kevytyrittäjyys päättyi siis osakeyhtiön perustamiseen.

Yrittäjyys haaveena

Meronen-Vilenius on yrittäjäperheen tytär ja halunnut aina yrittäjäksi. 

– Kaikki tekemiseni opiskelujen alusta lähtien ovat olleet polkua kohti yrittäjyyttä. Yhteisöpedagogin tutkinnon päälle olen opiskellut muun muassa liiketaloutta, hankintatoimea ja projektinhallintaa.

Uskallusta täytyi silti kerätä.

– Odotin sopivaa hetkeä, että tuntisin itseni valmiiksi ja riittävän kokeneeksi. Se hetki tuli, kun menin toimitusjohtajaksi vieraalle ja tajusin, että tämähän sujuu, Meronen-Vilenius sanoo.

Meronen-Vileniuksella on varmasti myös keskimääräistä enemmän tietoa yrittäjyydestä, sillä hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Yrittäjissä kehittämis- ja projektipäällikkönä ja Suomen Yrittäjissä järjestöpäällikkönä.

Miksi näin kokenut edes mietti kevytyrittäjyyttä?

– Halusin rauhassa kehittää yritystä ja tehdä hyvän liiketoimintasuunnitelman varmistaakseni starttirahan saamisen. Palkkatöissä sellaiseen ei ole aikaa ja energiaa. Sitä paitsi minulla oli myös heti asiakkaita, joita halusin palvella.

Meronen-Vileniusta viehätti myös ajatus siirtymävaiheesta ennen varsinaista yrittäjyyttä, jossa on enemmän vastuita ja velvollisuuksia. Kevytyrittäjällä laskutuspalvelu hoitaa veroasiat ja byrokratian, eikä tarvitse miettiä y-tunnuksia ja yel-maksuja.

Tietoa monesta lähteestä

Kevytyrittäjyys oli muutama vuosi sitten monelle uusi asia.

– Liikkeellä oli enemmän huhuja kuin tiukkaa faktaa. Minuakin peloteltiin ties mistä vaaroista. Onkin tärkeä hakea tietoa luotettavista lähteistä, kuten yrittäjäjärjestöistä ja viranomaisilta.

Kevytyrittäjyys jäi Meronen-Vileniuksen kohdalla lopulta lyhytaikaiseksi. Toisille hän sitä silti suosittelee.

– Se sopii varmasti palkkatöissä oleville ja opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä yrittäjänä vain osa-aikaisesti ja kokeilla oman liikeideansa toimivuutta. Sekin vaikuttaa, miten helpolla haluaa päästä. Laskutuspalvelun käyttö on yksinkertaista.

Jos tavoitteena on olla sataprosenttisesti yrittäjä ja jäädä palkkatöistä pois, Meronen-Vilenius perustaisi saman tien varsinaisen yrityksen. 

– Siinä on imagoetu ja hankinnoistakin saa tehdä alv-vähennyksiä.

Kahden tilikauden kokemuksella Meronen-Vilenius on todennut osakeyhtiön olevan juuri hänelle sopivin yritysmuoto. Pääosa Koko & kehitys Oy:n toiminnasta on vuokrajohtajapalvelua.

– Teen eri alojen yrityksissä muutamien kuukausien pituisia osa- tai kokopäiväisiä johtajanpestejä. Työskentelen kädet savessa muun organisaation kanssa. Pestiin voidaan yhdistää esimerkiksi konsultointia ja kehityspajoja.

Lisäksi Meronen-Vilenius on yrityksensä kautta myös Uudenmaan Yrittäjissä osa-aikainen pk-yritysten hankintaneuvoja. Hän ohjaa yrityksiä julkisiin hankintoihin osallistumisessa.

Meronen-Vileniuksella on vielä vinkki yrittäjäksi ryhtyvälle, on sitten mielessä varsinainen tai kevytyrittäjyys. Hänen mukaansa yrittäjäjärjestöön kannattaa liittyä, koska sieltä saa tiedon ja tuen lisäksi myös verkostoja.

– Vanhojen ja uusien verkostojen merkitystä ei kannata koskaan väheksyä. Riippuu varmaankin alasta, mutta ainakin minulle muiden antamat suositukset ovat olleet ehdottomasti parasta markkinointia ja jopa liikevaihdon kasvattaja, Sanna Meronen-Vilenius sanoo.

Kuva: Meeri Utti

 

Lue lisää starttirahan hakemisesta >>

Lue lisää yrityksen perustamisesta >>

Lue koko artikkeli

Perhevapaan todellisuus: Palkattoman työnteon ja lapsen hoidon yhdistelyä
» torstai, 15 helmikuuta 2018 11:00:00 +0000

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin niin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Anne Kangas sanoo.

Vaikka uudistus nyt kaatui, niin yrittäjäjärjestö kuin työmarkkinajärjestöt pitävät perhevapaauudistusta välttämättömänä. Se on yksi keino työllisyyden lisäämisessä.

Vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin.

Kankaan lapset ovat 4- ja 1-vuotiaita.

Osin töissä ja osin kotona hoitamassa lasta

SY on vaatinut, että tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

Perhevapaauudistuksen työryhmältä ei saatu lopullista esitystä yrittäjille kaavailluista joustoista perhevapaan pitämiseen. Viime viikolla perhevapaauudistus kariutui ja siirtyi mahdollisesti seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Helsinkiläinen 160 henkeä työllistävä Kangas uskoo, että sovitellun hoitorahan käytön joustavoittaminen yrittäjille voisi pienentää kokonaiskuvassa äitiyskorvauksiin menevää euromäärää. Näin siksi, että yrittäjävanhemmat tekisivät vähän töitä ja nostaisivat siitä palkkaa sekä osan ajasta hoitaisivat lasta.

– Näkemykseni mukaan äitiyslomallakin pitäisi tietyllä tavalla voida tehdä töitä. Ei yrittäjät voi jättää omaa yritystä yhtäkkiä vuodeksi lepäämään. Yrittäjävanhemman pitäisi voida saada soviteltua hoitorahaa. Tuki mahdollistaisi sen, että voisi palkata lisähoitoapua.

Kahdeksan päivän ikäinen vauva kokouksissa mukana

Anne Kangas meni ensimmäinen lapsen kohdalla ”virallisesti” töihin, kun tyttö oli kahdeksan kuukautta.

– Mutta Laura taisi olla kahdeksan päivän ikäinen, kun hän oli mukana ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Kyllä yrittäjät tekevät myös hoitovapaalla töitä, se on todellinen tilanne.

Perheen kuopus oli puoli vuotta, kun äiti palasi töihin ja mies jäi kotiin vielä puoleksi vuodeksi.

– Joustoja todella tarvittaisiin, niin kuin yrittäjäjärjestö on peräänkuuluttanut. Ja äitiysloman ja hoitamisen yhdistäminen olisi mahdollista toteuttaa. Se helpottaisi naisten vetämiä yrityksiä.

– Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin hyödyntänyt. Molempien lasten äitiysloman aikana tein töitä, mutta en nostanut siitä palkkaa, Kangas kertoo karun totuuden.

Yrittäjän on paljon vaikeampi olla töistä poissa kuin palkkatyötä tekevän vanhemman.

Kulut yhteiskunnan kontolle – Hoitokodissa kulut 70 000 euroa

Hoitokotiyrittäjää sapettaa myös vanhemmuuden kustannusten kasaantuminen naisvaltaisten työnantajien harteille.

– Se on väärin, että yritykset joutuvat maksamaan vanhemmuudesta tulevia kuluja. Ne pitäisi tasaisesti jakaa yhteiskunnan, veronmaksajien maksettavaksi. Työntekijöiden lapsista johtuvat kulut ovat meille iso erä vuosittain. Yrityksessämme on keskimäärin seitsemän äitiyslomaa per vuosi ja tänä vuonna tiedämme jo, että niitä tulee enemmän.

Keskimäärin vanhemmuudesta johtuvat kulut ovat Hoitokoti Päiväkummussa olleet 70 000 euroa vuodessa. Vanhemmuuden kulujen per lapsi on laskettu olevan noin 10 000 euroa. Viime vuoden huhtikuusta työnantaja on voinut hakea 2500 euron kertakorvauksen vanhemmuuden kustannuksista, mutta valtaosa kuluista jää yrittäjän kannettavaksi.

– Nyt jo perheet pystyvät aika joustavasti valitsemaan sen, kumpi käyttää perhevapaan yhteisen osuuden, mutta tilastosta näkyy, että äidit sen pääasiassa käyttävät. Ehkä isäkiintiötä pitäisi kasvattaa tulevassa uudistuksessa.

Anne Kankaan yrityksessä on ollut vanhemmuudesta johtuvia kriittisiä tilanteita.

– Yhdessä ryhmäkodissamme puolet tiimistä jäi yhden vuoden aikana äitiyslomalle, se tapahtui onneksi silloin, kun firma oli jo isompi. Eli kahdeksasta henkilöstä neljä jäi äitiyslomalle.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta. Työntekijöistä miehiä on alle 10 prosenttia.

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lue koko artikkeli

Oletko jo ilmoittautunut kevään huipputapahtumaan – tätä kaikkea tarjoaa Yrittäjäristeily
» torstai, 15 helmikuuta 2018 09:15:00 +0000

Historian toinen Yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla 14.-15.4.2018.

Luvassa on jälleen huikea kattaus asiaa ja viihdettä.

– Vuonna 2016 järjestetty ensimmäinen risteily keräsi osallistujilta huippuarvosanat. Tämän vuoden päänäyttämönä toimiva Silja Europa on täysin uudistettu, joten puitteet ovat varmasti entistä loistavammassa kunnossa jokaisessa hyttiluokassa. Henkilökunta on valmis ja innoissaan vastaanottamaan laivan täydeltä yrittäjiä, kuvailee Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Karri Ruuskanen.

– Europan tilaratkaisut mahdollistavat ohjelman keskittämisen kahdelle kannelle, jolloin ohjelmasta toiseen siirtyminen on helppoa ja selkeää.

Ohjelma tarjoaa koulutuksellisia puheenvuoroja, inspiraatiota, verkostoitumista sekä ansaittua taukoa arjen keskelle kaikille yrittäjille, yrittäjiksi aikoville tai muuten yrittämisestä kiinnostuneille.

– Risteilyllä on tarjolla runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa tulevasta tietosuoja-asetuksesta, verotuksesta ja omistajanvaihdoksista. Osallistujilla on myös mahdollisuus saada lakineuvontaa. Unohtamatta vanhojen ja uusien tuttavuuksien tapaamista. Kaikki tämä saman katon alla kahdessa päivässä!

"Kannattaa toimia nopeasti"

Ruuskanen nostaa huipputason esiintyjistä esille koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmanin, joka puhuu risteilyllä johtamisesta.

– Lisäksi aina suorapuheinen, Leijonan luola -sarjastakin tuttu bisnesenkeli Kim Väisänen sekä hyvin epäsuomalaiseen tapaan menestyksestä kertova Andrei Koivumäki varmasti herättävät keskustelua.

Viihteestä vastaa Maija Vilkkumaa ja bilebändi Gepardi. Sinkuille on tarjolla oma illallispöytänsä.

Risteilylle on ilmoittautunut jo satoja osallistujia.

– Laiva täyttyy kovaa vauhtia. Kannattaa toimia nopeasti, jos haluat varmistaa juuri omien toiveidesi mukaisen hytin, Ruuskanen neuvoo.

– Rohkeasti mukaan, olit sitten liikkeellä ensimmäistä kertaa tai kokeneempi konkari. Luvassa on risteily, jota ei kannata jättää väliin.

Ilmoittaudu mukaan täällä!

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Lue koko artikkeli

Ministeri ja Pentikäinen huolestuneita: Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta
» torstai, 15 helmikuuta 2018 07:30:00 +0000

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

– Viime vuosi oli hieno kasvun vuosi ja näkymät ovat edelleen positiiviset - mutta yritysten työvoimapula huolettaa, se ei ole enää pelkästään Lapissa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Alueelliset ero ovat suuria: Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 75 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 65 prosenttia. Ja kohtaanto-ongelma on paha jos samaan aikaan on 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa, ministeri Lintilä manaa.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, kertoo Mikael Pentikäinen.

Kasvuodotukset tasaantuneet

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat tuoreen barometrin mukaan tasaantuneet viime syksystä. Muutokset suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2017 barometriin verrattuna kuitenkin vähäiset. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa viennin painottumisen lisäksi se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös teollisuudessa ja palveluissa tapahtui negatiivinen muutos.

Korkein saldoluku on teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelujen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, mutta odotukset eivät merkittävästi laskeneet edellisestä barometrista.

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Saldoluku säilyi samalla tasolla kuin syksyn barometrissa, ja sai arvon 39. Tämä on lähellä hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

– Kannattavuusodotukset ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan kun talouskasvu on jatkunut. Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä ovat positiiviset mutta edelleen hyvin alhaiset taloustilanteeseen nähden, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Koulutusta ja työelämää uudistettava

– Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestäni on selvää, että se ei palvele tällä hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen ja Lintilä viittaavat arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suomalaista. Heidän mukaansa pitää järjestää enemmän lyhyitä koulutuksia ja minitutkintoja sekä nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä.

– Ei pidä ajatella koulutusta vastaavaa työtä, vaan työtä vastaavaa koulutusta, Lintilä siteeraa ex-pääministeri Esko Ahoa

– Pitää myös rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille annetaan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa.

– Tähän liittyy se, että  kaikille annetaan oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot.

– Mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa muuttamalla asiallinen ja painava syy asialliseksi tai perustelluksi syyksi. Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lue koko artikkeli

 
   Suomen Yrittäjät uutiset
Hiihtolomasesonki käynnistyi, suksikauppa raketoi – osa haluaa kokeilla "Heikkisen suksia"
» tiistai, 20 helmikuuta 2018 11:44:08 +0000


Swampcape Consulting ja muut uudet yritykset – Katso lista
» tiistai, 20 helmikuuta 2018 09:36:57 +0000


Yrittäjä, vastuullisen kesäduunin tarjoaminen auttaa löytämään työvoimaa jatkossa
» tiistai, 20 helmikuuta 2018 08:26:04 +0000


Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvaa Suomessa vauhdilla
» maanantai, 19 helmikuuta 2018 13:25:10 +0000


Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi – työntekijöitä vaikea löytää
» maanantai, 19 helmikuuta 2018 11:50:38 +0000


Liikkuva parturi-kampaamo menee sinne missä asiakkaat ovat
» maanantai, 19 helmikuuta 2018 07:17:29 +0000


Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”
» lauantai, 17 helmikuuta 2018 09:00:00 +0000


Kuusi yöllistä murtoa kauppaan – yrittäjä: Jouduin itse etsimään rikoksesta epäiltyä
» lauantai, 17 helmikuuta 2018 05:00:00 +0000


Ulosoton ei tarvitse olla lopullinen niitti: Toimi näin, niin voit päästä helpommalla
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 17:32:21 +0000


Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 16:00:00 +0000


Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 13:34:43 +0000


Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 12:29:47 +0000


Hyvä työntekijäkokemus parantaa yrityksen tulosta – Pienten sarjan voitti Integrata
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 09:21:28 +0000


Suomen Yrittäjien Sypoint Oy myy Yrityspörssin
» perjantai, 16 helmikuuta 2018 05:48:58 +0000


Yksinyrittäjien arvostus ylös: Ylen uutinen sai yrittäjäaktiivin takajaloilleen
» torstai, 15 helmikuuta 2018 15:00:16 +0000


47 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista
» torstai, 15 helmikuuta 2018 12:30:29 +0000


Aloittava yrittäjä, hanki oikeaa tietoa
» torstai, 15 helmikuuta 2018 10:00:14 +0000


Perhevapaan todellisuus: Palkattoman työnteon ja lapsen hoidon yhdistelyä
» torstai, 15 helmikuuta 2018 11:00:00 +0000


Oletko jo ilmoittautunut kevään huipputapahtumaan – tätä kaikkea tarjoaa Yrittäjäristeily
» torstai, 15 helmikuuta 2018 09:15:00 +0000


Ministeri ja Pentikäinen huolestuneita: Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta
» torstai, 15 helmikuuta 2018 07:30:00 +0000